ISO 37001 standardi - korruption ehkäisyn johtaminen

Korruptio pitää sisällään lahjontaa tai erilaisia vaadittuja voitelurahoja joko laillisen tai laittoman toiminnan edistämiseksi. Maailmanlaajuisesti se on rahallisesti valtava hyvinvointitappion aiheuttaja. 

Korruption  arvioidut kustannukset ovat Harvard Business Schoolin vuonna 2013  julkaiseman tutkimuksen mukaan 1 500 miljardia dollaria vuodessa. Toinen arvio saatiin YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa 10.9.2018 kun YK:n pääsihteeri Antonio Guterres esitteli Maailman Talousfoorumin tutkimuksen, jonka mukaan korruptio aiheuttaa maailmassa vähintään 2 600 miljardin dollarin kustannukset. Tuo summa on 5 % maailman bruttokansantuotteesta. Maailmanpankin tietojen mukaan yritykset ja yksityiset ihmiset maksavat vuosittain yli 1000 miljardia dollaria lahjuksia yrityksille ja viranomaisille.

Vuosikymmeniä sitten lahjonta oli maan tapa lähes kaikissa maissa. Aikojen saatossa korruption vastainen lainsäädäntö on kuitenkin kehittynyt ympäri maailman. Ensimmäinen korruption sanktioiva laki oli Yhdysvaltain Foreign Corrupt Practises Act 1977. Sen jälkeen vastaavaa lainsäädäntöä on säädetty yli 40:ssä valtiossa. Nykyisin korruptio muodostaa maineriskin niin yrityksille kuin yksilöille. Se tuhoaa vapaat markkinat, vähentää investointeja, lisää teollisissa yrityksissä sekä operatiivisia että kunnossapidon kuluja, vähentää henkilöstön pätevyyttä ja lamauttaa henkilöstön moraalia. 

Korruption aiheuttaman riskin ja taloudellisten menetysten johdosta yritykset ovat huomioineet lahjontaa ehkäisevät menettelyt johtamisjärjestelmissään. Tilannetta monikansallisissa suuryrityksissä voi kuvata haasteelliseksi. Kuinka hallita tuhansien ja kymmenien tuhansien henkilöiden toimintaa eri valtioissa, joissa on toisistaan poikkeava lainsäädäntö ja liiketoimintakulttuuri. Korruption kautta tulevat riskit ovat ensinnäkin laillisuusriskejä, kun vastuulliset johtajat löytävät itsensä syytekirjelmien vastaanotttajina ja tuomioita kärsimässä. Toiseksi korruptio-oikeudenkäynnit ovat ajallisesti pitkiä ja kalliita, sillä keskimäärin oikeuskäsittelyt kestävät yli 7 vuotta. Kolmanneksi ilmenee maineriski, joka on joissakin tapauksissa johtanut koko yrityksen toiminnan loppumiseen. Neljäntenä mainittakoon operatiiviset riskit, kun vastuullisten henkilöiden työaika menee korruption seurausten selvittämiseen.

Korruptiolle riskialtteimmat teollisuudenalat ovat CNN Moneyn tekemän selvityksen mukaan kaivosteollisuus, rakennusteollisuus, liikenteen investoinnit, energiantuotanto ja telekommunikaatio. OECD:n tutkimuksen mukaan lahjontaa paljastuu eniten kolmen kanavan kautta jotka ovat sisäiset auditoinnit, organisaation sisäiset ilmiantokanavat ja yrityskauppojen yhteydessä tehtävät Due Diligence selvitykset.

Jotta yritykset voisivat ottaa käyttöön kansainvälisesti yhtenäisesti ymmärrettävät ja systemaattiset menettelytavat korruption ehkäisyn johtamiseen, on kansainvälisen standardisointiorganisaation ISO:n johdolla kehitetty Anti-bribery management standardi ISO 37001:2016. Se noudattaa samaa ylätason rakennetta kuin mm. ISO 9001:2015 -standardi. Lyhyesti kerrottuna ISO 37001 opastaa ja edellyttää organisaation ensinnäkin tunnistavan koko liiketoimintansa, eli paitsi oman organisaationsa myös hankintaketjunsa, kaikki sidosryhmät sekä niiden aiheuttamat riskit korruptiolle. Näiden riskien hallintaan liittyvä ohjeistaminen, asian viestiminen asiaankuuluville tahoille ja kontrollimenettelyjen suunnitteleminen ja toteuttaminen on ISO 37001:n johtamisen  käytännön työtä. Tähänkin johtamisen standardiin kuuluu toiminnan jatkuva parantaminen mitattavien tavoitteiden avulla. Tavoitteiden toteutuminen leikkaa kustannuksia ja parantaa organisaation tehokkuutta ja taloudellista tulosta. Lyhyesti sanottuna ISO 37001 auttaa parantamaan hallintoa niin yksityisesti kuin julkisesti omistetuissa organisaatioissa.

OECD:n raportin (Foreign Bribery Report 2014) mukaan korruptiolla vaikutetaan 57 %:iin julkisen sektorin hankinnoista maailmanlaajuisesti. Julkinen sektori muodostaa suurimman osan mainitusta 1500 miljardin kustannuksista ja tämä ymmärrettävästi heikentää julkisen sektorin tuottavuutta. Hyvällä julkisella hallinnolla on suora yhteys kansalaisten taloudelliseen ja henkiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Se luo myös yrityksille turvallisen investointiympäristön. Suomi on viimeisimmän Transparency Internationalin tutkimuksen mukaan maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut valtio (Corruption Perceptions Index 2018), silti asia koskettaa Suomea merkittävästi esimerkiksi ulkomaankaupan ja annettavan kehitysavun osalta. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi vuonna 2015, että kehitysapua vastaanottavat valtiot menettävät vuosittain noin 100 miljardia dollaria veroparatiisien kautta kanavoitujen sijoitusten vuoksi.

Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden on nyt mahdollista sertifioida johtamisjärjestelmänsä ISO 37001 standardin mukaisesti.